"Minä ilmoitan teille nyt, herttua", jatkoi kuningas, "että tuossa käytävässä on noin parisenkymmentä taulua, jotka äskettäin olen antanut sinne ripustaa".
"Ahaa, sire!"
"Niin, herttua, te suljette oppilaanne syliinne, avaatte hänelle käytävän oven, pistätte kynttilän hänen käteensä, toivotatte hänelle hyvää yötä ja sanotte hänelle, että hänen täytyy viipyä kaksikymmentä minuuttia matkallaan käytävän läpi sänkykamarin ovelle, minuutti joka taulun edessä."
"Ah, sire, minä ymmärrän!"
"No, se on hyvä se. Hyvää yötä nyt, herra de la Vauguyon!"
"Teidän majesteettinne on armollinen ja antaa minulle anteeksi?"
"Enpä oikein tiedä, sillä jos minua ei olisi ollut, olisitte te saanut aikaan perheessäni koreat jutut!"
Opettaja läksi ja ovi sulkeutui hänen mentyään.
Kuningas soitti yksityiskelloaan.
Sisään astui Lebel.