"Tuntuuko selvältä?" kysyi kreivitär.
"Aivan selvältä", vastasi marski irvistäen.
"No, entäpä nyt?" kysyi Jean.
"Hyvä, huomenna voitamme; vielä ei ole menetetty mitään."
"Kuinka, huomennako? Kuningashan kirjoitti tämän eilen. Kirjeen 'huomenna' on siis tänään."
"Anteeksi, madame", oikaisi herttua. "Kun kirje ei ole päivätty, niin on huomen aina seuraava päivä sen päivän jälkeen, jolloin te tahdotte herra de Choiseulin kukistuvaksi. Rue de la Grange-Batelieren varrella, vähän matkan päässä minun hotellistani, on kapakka, jonka ovikilpeen on maalattu punaisella seuraavat sanat: 'Huomenna annetaan velaksi.' Se huomenna merkitsee: ei milloinkaan."
"Kuningas antoi meille pitkän nenän", sanoi Jean raivoissaan.
"Se on mahdotonta", supisi kreivitär aivan lamattuna. "Mahdotonta; sellainen teko on kelvotonta…"
"Ah, madame, hänen majesteettinsa on hyvin leikkisä", virkkoi Richelieu.
"Hän saa sen minulle kalliisti maksaa!" vastasi kreivitär kuohahtaen.