Kreivittären kuski käänsi heti syrjään tieltä ja ajoi metsään.
" Ma foi, hän on tosiaan monseigneur, itse kardinaali", sanoi marski Richelieu.
Ja niin oli asia: hänen ylhäisyytensä oli heittäytynyt ruohikkoon odottamaan, että joku tuttu ajaisi ohitse.
Nähdessään rouva Dubarryn tulevan luokseen nousi hän ylös.
"Syvästi kunnioittaen, rouva kreivitär", alkoi hän.
"Mitä, tekö täällä, kardinaali?"
"Minä juuri."
"Käyden?"
"En; istuen."
"Oletteko saanut vamman?"