"Se isku on siis torjuttu?" kysyi sihteeri.
"On ja ei, Rafté. Mutta haava ei ollut vielä kuolettava, ja meillä on Trianonissa jotakin, jota mielipahakseni en ole ottanut nimenomaan huolenpitoni esineeksi. Me olemme ajaneet kahta jänistä, Rafté… Se on hulluutta…"
"Miksikä niin, jos saa niistä paremman?" vastasi Rafté.
"Oi, hyvä ystäväni, muista, että parempaa ei juuri tavallisesti saa, ja saadaksemme sen, jota ei meillä ole, tahtoisi antaa toisen, nimittäin sen, mikä on jo saatu."
Rafté kohautti olkapäitään, ja kuitenkin oli herttua de Richelieu oikeassa.
"Luuletteko, että herttua d'Aiguillon siis selviytyy tästä?" kysyi Rafté.
"Luuletko, että kuningas siitä selviytyy, tyhmyri?"
"Oh, kuningas aina reikänsä löytää, mutta eihän tässä tietääkseni ole kysymys kuninkaasta."
"Jos kuningas löytää pääsynsä, pääsee sitä läpi myöskin rouva Dubarry, joka on niin lähellä kuningasta… ja mistä rouva Dubarry pääsee läpi, siitä menee myöskin herttua d'Aiguillon, mies, joka… Mutta sinä et ymmärrä politiikasta mitään, Rafté."
"Monseigneur, mestari Flageot ei ole sitä mieltä."