"Miksi sinä niin luulet?"
"Siksi, että kirje on herttua d'Aiguillonilta."
"Ah", äännähti marski, "sisareni pojalta".
"Niin, herra marski. Kuninkaan neuvoston istunnon jälkeen tuli muuan kamarivahtimestari ja toi minulle tämän kirjeen ja pyysi antamaan sen teille. Ja nyt olen kymmenen minuuttia käännellyt ja katsellut sitä, pääsemättä siitä uskosta, että siinä on jokin paha uutinen."
Herttua kurotti kätensä kirjettä kohti.
"Anna tänne", sanoi hän, "minä uskallan käydä siihen käsiksi".
"Ilmoitan teille jo edeltäpäin", keskeytti häntä Rafté, "että vahtimestari nauroi partaansa, kun hän antoi minulle tämän kirjeen".
"Peijakas, tuo kuuluu huolettavalta; mutta anna nyt vain tänne", vastasi marski.
"Ja vahtimestari lisäsi: 'Herttua d'Aiguillon käski toimittamaan kirjeen heti paikalla marskille.'"
"Tuska, sinä et saa minua tunnustamaan, että olet paha!" huudahti vanha marski murtaen varmoin käsin sinetin.