— Missä? kysyi Prudence.
— Tuolla.
Ja Marguerite osoitti taloa.
— Ah, hurmaava, vastasi Prudence; — pidättekö siitä?
— Kyllä, paljon.
— Hyvä! Pyytäkää, että herttua vuokraa sen; olen varma, että hän tekee sen. Jos tahdotte, otan minä kysyäkseni häneltä.
Marguerite katsoi minuun ikäänkuin kysyen mitä minä asiasta arvelin. Prudencen viime sanat olivat haihduttaneet unelmani, ja olin niin äkkiä jälleen joutunut todellisuuteen, että olin vielä aivan pyörällä.
— Niin, tuuma on todellakin erinomainen, sopersin minä, tietämättä mitä sanoin.
— No niin, minä järjestän asian, sanoi Marguerite, puristaen kättäni ja tulkiten sanani oman toivomuksensa mukaisesti. — Menkäämme heti tiedustelemaan onko se vuokrattavana.
Talo oli vuokrattavana kahdesta tuhannesta francsista.