Hänelle tultiin ilmoittamaan, että kylpy oli kunnossa.
Sillävälin kun kuningatar kävi katsomassa kruununprinssiä, oli vartijoita sijoitettu kaikkialle, hänen pukeutumishuoneeseensa, vieläpä hänen kylpyhuoneessakin oven eteen.
Kuningatar sai työläästi aikaan sen, että ovi pantiin kiinni siksi ajaksi kun hän kylpi.
Se seikka johti Prud'hommen kirjoittamaan sanomalehteensä Pariisin vallankumoukset:
»Jotkut kunnon isänmaanystävät, joissa kuninkuuden tunne ei ollut sammuttanut säälin tunnetta, näyttivät huolestuneen Ludvig XVI:n ja hänen perheensä siveellisestä ja ruumiillisesta tilasta matkan jälkeen, joka oli niin onneton kuin matka Saint-Menehouldiin oli.
Rauhoittukoot! Meidän entisemme oli viime lauantai-iltana huoneistoonsa palattuaan juuri siinä tilassa kuin väsyttävältä metsästysretkeltä kotiuduttuaan, ei siis mitenkään huonossa kunnossa: hän hotaisi kanansa kuten ennenkin ja seuraavana päivänä, päivällisen loputtua, leikki poikansa kanssa.
Äiti puolestaan vaati kylvyn heti kun pääsi palatsiin. Hänen ensimmäiset määräyksensä koskivat jalkineita. Hän näytti perin tarkoin, että hänen matkakenkänsä olivat rikki. Hän kohteli ylen arastelemattomasti upseereja, jotka oli määrätty hänen erikoisvartijoikseen. Hän piti naurettavana ja loukkaavana, kun hänen kylpy- ja makuuhuoneensa ovi tahdottiin pitää auki.»
* * * * *
Katsokaa kummitusta, joka ei häpeile syödä kanaa matkalta palattuaan
eikä leikkiä seuraavana päivänä poikansa kanssa!
Katsokaa nautiskelijaa, joka ottaa kylvyn istuttuaan viisi päivää
vaunuissa ja vietettyään kolme yötä majataloissa?