XXVI.
Kello kymmenen.
Kammiosi tyhjä! Kirjeesi kyynelten kastelema! viimeiset jäähyväiset sinulta!
Tulin puoli tuntia liian myöhään.
Mutta entäpä jos vala ei ole vielä vannottu!
Jumala! Jumala! anna minulle voimaa.
Oi! kyyhky, jos minulla olisi sinun siipesi, vaikka särkynytkin!
XXVII.
(Katkelma kirjeestä, joka on löydetty Montolieun Ursulan-siskojen luostarista, mutta josta puuttuu alkupuoli.)
— — — — — Päivän sarastaessa minä läksin Camonsin kylästä, jossa, kuten jo, rakas äitini Jumalassa, kerroin, hän oli kaikesta päättäen käynyt samana päivänä.