— Niin, juuri vähäistä ennen kuin te tulitte.
— Athos veikkoseni, me olemme kietoutuneet vakoojien verkkoihin. Ja luuletko hänen tunteneen sinut, Ketty?
— Minä peitin kasvoni huuppaan heti kuin näin hänet, vaan se taisi olla liian myöhäistä.
— Meneppäs alas, Athos, sinua hän epäilee vähemmän kuin minua, ja katso, vieläkö hän on portilla.
Athos meni ja palasi heti takaisin.
— Hän on poissa, sanoi hän, ja hänen ovensa on lukittu.
— Hän on mennyt viemään sanaa ja ilmoittamaan että kaikki kyyhkyset ovat nyt häkissään.
— No niin, lentäkäämme siis tiehemme, sanoi Athos, ja jättäkäämme tänne vaan Planchet, saadaksemme hänen kauttansa tietoja.
— Hetkinen vielä! Mehän lähetimme noutamaan Aramista.
— Aivan oikein, sanoi Athos, odottakaamme Aramista.