— Ketä te etsitte? kysyi mylady.
— Me etsimme, sanoi Athos, Charlotta Backson'ia, joka ensin nimitti itseänsä kreivinna de la Fère'ksi ja sitten lady Winteriksi, Scheffield'in paronessaksi.
— Minä se olen, minä se olen, sopersi hän suurimman kauhun vallassa. Mitä te minusta tahdotte?
— Me tahdomme tuomita teidät rikoksienne mukaan; sanoi Athos; teillä on vapaus puollustaa itseänne; todistakaa itsenne syyttömäksi, jos voitte. Herra d'Artagnan, lausukaa te ensin syytöksenne.
D'Artagnan astui esiin.
— Jumalan ja ihmisten edessä, sanoi hän, syytän minä tätä naista eilen illalla kuolleen Constance Bonacieux'in myrkyttämisestä.
Hän kääntyi Porthoksen ja Aramiksen puoleen.
— Me todistamme syytöksen oikeaksi, sanoivat yht'aikaa molemmat muskettisoturit.
D'Artagnan jatkoi:
— Jumalan ja ihmisten edessä syytän minä tätä naista siitä, että hän on aikonut myrkyttää minut itseni viinillä, jonka hän lähetti minulle Villeroi'sta, ilmoittaen samalla mukana olleessa väärässä kirjeessä, että viinin olivat lähettäneet muka minun ystäväni. Jumala pelasti minut, vaan toinen kuoli minun sijassani, mies, jonka nimi oli Brisemont.