— Rochefort!
Rochefort, joka epäilemättä oli seissut oven takana, astui heti sisään.
— Rochefort, sanoi kardinaali, tässä näette herra d'Artagnan'in; hän on nyt tästä puoleen minun ystäviäni. Syleilkää siis toisianne ja käyttäytykää hyvin, jos tahdotte säilyttää päänne.
Rochefort'in ja d'Artagnan'in täytyi syleillä toisiansa; sillä kardinaali oli saapuvilla ja katseli heitä valppaasti.
He menivät yht'aikaa ulos huoneesta.
— Me tapaamme toisemme, eikö niin, herra, sanoi Rochefort.
— Milloin vaan tahdotte, vastasi d'Artagnan.
— Kyllä siihen saamme tilaisuutta, jatkoi Rochefort.
— No? sanoi Richelieu avaten ovea.
Molemmat miehet hymyilivät toisillensa, puristivat toinen toisensa kättä ja kumarsivat Hänen ylhäisyydellensä.