Mutta Gilbert heilautti vaan niskaansa ja hartioitaan ikäänkuin sanoakseen, ettei hän ymmärtänyt enempää tuota katsetta kuin Nicolen äskeistä puhettakaan.
— No hyvä… Koska minun täytyy sanoa sinulle suoraan, niin kuuntele nyt, — alkoi Nicole.
— Minä kuuntelen, — vastasi Gilbert.
— Neiti tahtoisi viedä minut kanssaan Pariisiin.
— Hyvä, — vastasi Gilbert.
— Ellen minä…
— Ellet sinä?… — toisti nuorukainen.
— Ellen minä satu tapaamaan itselleni sopivaa miestä.
— Sinä siis yhä vaan tuumit mennä naimisiin? — kysyi Gilbert rauhallisena.
— Kyllä, varsinkin nyt, kun olen rikas, — vastasi Nicole.