— Entä ennustaja?
— Katosi.
— Ja hra de Sartines kieltäytyy etsimästä tuota noitaa käsiinsä?
Siinä hän tekee pahoin.
— Sire, en kieltäydy, mutta en voi häntä löytää.
— Ette voi? — toisti kreivitär; — kuulkaas, poliisipäällikkö, tuota sanaa ei pitäisi olla poliisin sanakirjassa.
— Madame, olemme kyllä jo hänen jäljillään.
— Ah, tuo ainainen sama vastaus.
— Ei suinkaan, se on totta. Mutta myöntänette, että tuntomerkit, jotka olette ilmoittanut, ovat sangen epämääräiset.
— Mitä sanotte? Nuori, kaunis, tumma hipiä, musta tukka, loistavat silmät ja sointuva ääni.
— Peste, miten tarkoin häntä kuvailette! Sartines, minä kiellän teitä tuota vintiötä etsimästä!