Varakreivi Jeanin tarvitsemat seikat olivat joku vanha käräjöitsijä ja vanha oikeusjuttu.
Vanha käräjöitsijä oli Béarnin kreivitär.
Vanha oikeusjuttu jälleen oli selkkaus, josta kreivittären koko omaisuus riippui, ja oikeusjuttu taas riippui hra de Maupeousta, joka oli aivan äskettäin saatu rouva Dubarryn liittolaiseksi. Tämän kanssa oli hra de Maupeou nyt huomannut olevansa sukulaisuussuhteissa, jotka olivat tähän saakka olleet aivan tuntemattomat, ja niinpä kutsui hän nyt rouva Dubarrytä serkukseen ja oli avulias ja palvelevainen kuninkaan lemmikille koko äsken syntyneen ystävyyden ja tulevaisten etujensa voimalla, sillä hän toivoi kanslerin paikkaa. Moinen ystävyys ja tulevainen harrastus olivatkin jo saaneet kuninkaan nimittämään hänet vice-chancelieriksi, varakansleriksi; mutta ihmiset kutsuivat häntä lyhyyden vuoksi vain arvonimellä le vice.[52]
Rouva de Béarn oli tosiaan oikein kunnon käräjätäti, joka muistutti suuresti kreivitär d'Escarbagnasia tai rouva Pimbecheä, noita kahta tämän aikakauden erinomaista tyyppiä, ja jolla muuten oli, kuten näkee, sangen kunniakas nimikin.
Béarnin kreivitär oli vilkasliikkeinen, laiha ja kulmikas vanhus, aina valpas ja varuillaan, ja hänen silmänsä pälyivät harmaiden kulmakarvain alta aina kuin peljästyneen kissan. Hän käytti yhä nuoruutensa ajan pukua, ja koska muoti, niin oikullinen kuin se onkin, joskus suvaitsee olla järkeväkin, niin sattui vuonna 1740 eläneitten tyttöjen puku olemaan samanlainen kuin se, jota vanhat naiset käyttivät kertomuksemme aikana, vuonna 1770.
Runsaasti pitsejä, pieni pykäläreunainen vaippa hartioilla, suunnattoman suuri myssy päässä ja valtavilla taskuilla varustettu hame yllä ja kukikas silkkinen kaulaliina kaulassa, tällainen oli puku, jossa Chon, rouva Dubarryn rakas käly ja luotettava uskottu, tapasi kreivitär de Béarnin silloin kun hän oli tullut hänen luoksensa neiti Flageot'na, nimittäin kreivittären asianajajan tyttärenä.
Vanha kreivitär käytti sitä, pukua nimittäin, yhtä paljon mieltymyksen kuin säästäväisyydenkin vuoksi. Hän ei ollut niitä ihmisiä, jotka punastelevat köyhyyttään, sillä hän ei ollut syynä tuohon köyhyyteensä. Sitä, ettei hän ollut rikas, suri hän ainoastaan sentähden, ettei hän voinut jättää nimensä arvoista omaisuutta perinnöksi pojalleen, joka oli sangen maalaismainen nuorukainen, kaino kuin nuori tyttö ja muuten paljon enemmän aineellista hyvinvointia kuin kunnian loistoa haluava olento.
Vanhalla käräjätädillä oli kyllä yksi rikkaus, nimittäin se, että hän saattoi kutsua omikseen maita, joista hänen asianajajansa riiteli Saluces-suvun kanssa. Mutta koska hän oli sangen älykäs nainen, niin tiesi hän hyvin, että jos hän olisi halunnut saada lainaa noita maita vastaan, ei olisi löytynyt ainoatakaan koronkiskuria, — vaikka sillä ammattialalla oli Ranskassa siihen aikaan varsin rohkeita miehiä, — eikä ainoatakaan prokuraattoria, — ja periaatteettomia prokuraattoreita on löytynyt aina, — joka olisi lainannut hänelle mitään tuollaisia takeita vastaan tai antanut hänelle pienintäkään summaa etukäteen toivossa, että nämä maat luovutettaisiin takaisin entiselle omistajattarelleen.
Siitä syystä oli kreivitär de Béarnin pakko tyytyä pelkästään niiden maittensa tuottoon ja vuokraan, joita tämä oikeudenkäynti ei koskenut, nimittäin suunnilleen tuhannen écun korkoihin vuosittain, ja siitä syystä hän karttoi nykyään hovia, sillä siellä oli mennyt kaksitoista livreä päivässä jo pelkästään niiden vaunujen vuokraan, joilla käräjätäti oli ajellut herrain tuomarien ja asianajajien puheilla.
Ennen kaikkea oli hän väistynyt syrjään maaseudulle siksi, ettei hän toivonut neljään, viiteen vuoteen oikeudenpöytäkirjainsa pääsevän alas hyllyltä, johon ne oli pantu odottamaan vuoroaan. Nykyäänkin käyvät oikeusjutut hitaasti, ja kuitenkin saattaa oikeudenkävijä toivoa näkevänsä juttunsa kerran loppuvan tarvitsematta elää aivan muinaisten patriarkkain ikään, mutta siihen aikaan sitävastoin kesti oikeudenkäyntiä usein kaksi, kolme sukupolvea ja ne olivat aivan kuin nuo "Tuhannen ja yhden yön" ihmeelliset kasvit, jotka kantavat hedelmää vasta parin sadan vuoden päästä.