— Mies hevosen seljässä.

— Ja miksi hän antoi sen sinulle?

— Koska Zamore seisoi ovella.

— Mutta lue, lue nyt, äläkä kysele! — huudahti Jean.

— Sinä olet oikeassa.

— Kunhan ei tuossa kirjeessä olisi jotain ikävää, — mutisi varakreivi.

— Eikö mitä, jokin anomus hänen Majesteetilleen, — vastasi kreivitär.

— Arkki ei ole käännetty anomuksen muotoon.

— Toden totta, Jean, sinä kuolet kerran pelosta, — vastasi kreivitär hymyillen.

Ja hän avasi sinetin.