— Jos sinä taas lähtisit ompelijan luo, Chon? — sanoi kreivitär.
— Mitä se auttaisi, kun hän on jo lähtenyt tulemaan tänne, — vastasi Chon.
— Voi onnettomuus! — mutisi kreivitär heittäytyen väsyneenä selin nojatuoliinsa. — Mitä minä nyt teen kähertäjällä, jos minulla ei ole pukua?
Samassa soi porttikello. Vartia oli sulkenut kaikki portinpuoliskot ja pannut ne vielä lisäksi salpaan, sillä hän oli peljännyt, että joku jälleen saattaisi pujahtaa sisään.
— Joku soittaa, — sanoi rouva Dubarry.
Chon ryntäsi ikkunasta katsomaan.
— Pukulipas! — huusi hän.
— Pukulipas! — toisti herttuatar. — Tuodaanko se tänne?
— Tuodaan… Ei… Tuodaan… mies antaa sen porttivahdille.
— Mene, Jean, mene, jumalan nimessä!