Nuorukainen toivoi jo, että koska lyhdyssä ei ollut tulta, matkustaja menisi myöskin ajoneuvojen takimaiseen osastoon ja että hän silloin saattaisi nähdä oven raosta, mitä siellä oli sisällä.
Mutta matkustaja ei edes lähestynytkään ajoneuvojen ovea.
Hän antoi lyhdyn Gilbertin käteen.
Nuori mies käänteli ja katseli sitä joka taholta.
— Ja mitä minä mielestänne tällä lyhdyllä teen, monsieur? — kysyi hän.
— Valaisette tietä, kun minä talutan hevosia.
— Mutta lyhtynnehän on sammutettu.
— Se sytytetään.
— Ahaa, — sanoi Gilbert, — teillähän on tulta tuossa takimaisessa osastossa.
— Ja taskussani, — vastasi matkustaja.