— Vaikkapa kolmeneljännestä, jos tahdotte, arvoisa tohtori, — sanoi intendentti ja lukitsi ulkoa Gilbertin oven niin huolellisesti kuin se olisi ollut hänen raha-arkkunsa kansi. Gilbert hiipi varpaisillaan tuolle ovelle, kuunteli saadakseen selon, että kaikki olivat sen takaa poistuneet, ja hiipi sitten ikkunan luo, joka oli pengermälle päin, kahdeksantoista jalkaa korkealla maasta. Hiekalla peitettyä pengermää ympäröivät suuret puut, joiden lehtevät oksat varjostivat paviljongin ulkoparvekkeita.
Gilbert repi pitkän tohtorinviitan kolmeen suikaleeseen ja sitoi ne päistä toisiinsa kiinni, asetti hatun pöydälle ja sen viereen kukkaron ja kirjoitti:
'Madame!
Paras ihmisen omaisuus on vapaus. Hänen pyhin velvollisuutensa on säilyttää se. Te harjoitatte minua vastaan väkivaltaa, minä otan vapauteni itse.
Gilbert.'
Gilbert taittoi paperin kirjeen muotoon, varusti sen Chonin nimellä, solmi kaksitoista jalkaa pitkän sarssinuoransa ikkunaristikkoon ja pujahti ristikkojen välistä ulos kuin käärme, hyppäsi alas pengermälle, luisuttuaan henkensä uhalla köyden alapäähän, ja vaikka hänen päänsä oli hiukan pyörällä hypyn tärähdyksestä, juoksi hän heti puitten sekaan, tempautui ylös oksista kiinni pitäen ja vilisti lehvistössä kuin orava, pääsi jälleen maahan ja katosi minkä käpälistä taisi Ville d'Avrayn metsään päin.
Kun puolen tunnin kuluttua tultiin häntä kamarista noutamaan, oli hän jo tuota tuonnempana.
Loppu.
* * * * *
"Lääkärin muistelmissa" kerrotuista tapauksista kehittyy edelleen "Josef Balsamo", joka ilmestyy "Alexandre Dumas'n Historiallisten romaanien" II n:ona.