»Missä kuningas on?» kysyivät he.
Gilbert viittasi kädellään, ja molemmat kansanedustajat kiiruhtivat
kuninkaan luo.
Päästäkseen kuningattaren luo Gilbertin täytyi kulkea monen huoneen
kautta ja muiden ohella myöskin kuninkaan makuusuojan läpi.
Kaikkialla oli tungokseen asti kansaa.
»Kas vain», sanoivat miehet koetellessaan kuninkaan vuoteen pehmeyttä, »paksulla Vetolla on vuode, joka totisesti on parempi kuin meikäläisten!»
Tämä meno ja puuha ei ollut enää huolestuttavaa. Ensimmäinen kiihtymys oli häipynyt.
Gilbert jatkoi matkaansa rauhoittuneena.
Astuessaan saliin, minne oli kuningattaren jättänyt, hän silmäili
pikaisesti ympärilleen ja hengitti kevyemmin.
Kuningatar oli entisellä paikallaan. Pikku kruununprinssin päässä oli
punainen myssy kuten hänen isällänsäkin.
Viereisestä huoneesta kuului raskasta astuntaa ja Gilbert suuntasi
katseensa ovelle.