»Sire», huomautti Dumouriez, »en tunne Pariisissa ketään muuta kuin erään Lacosten, jota suosittelen teidän majesteetillenne meriministeriksi.»
»Lacoste?» toisti kuningas. »Vähäpätöinen laivaston varusmestariko?»
»Hän juuri, sire. Mies, joka jätti erohakemuksensa herra de Boynesille mieluummin kuin suostui tekemään vääryyttä.»
»Se on hyvä suositus… Entä toiset?»
»Neuvottelen, sire.»
»Saanko tietää, keiden kanssa neuvottelette?»
»Brissotin, Condorcetin, Pétionin, Rödererin, Gensonnén…»
»Toisin sanoin koko girondelais-puolueen kanssa…»
»Niin, sire.»
»Käyköön niin. Saamme nähdä, suoriutuuko Gironde leikistä paremmin kuin perustuslailliset ja feuillantit.»