Tavanomaisten kohteliaisuuksien jälkeen, kun Dumouriez oli ilmaissut Rolandille erikoisen tyytyväisyytensä, että hallitukseen oli voitu kutsua niin valistunut ja rehti isänmaanystävä kuin Roland, siirtyi keskustelu tietysti kuninkaaseen.
»Siltä taholta tulee vastus», huomautti Roland hymyillen.
»No niin, siinä suhteessa te huomaatte minut lapsekkaaksi, mikä ei ole kunniaksi huomiokyvylleni», sanoi Dumouriez. »Minä nähkääs pidän kuningasta rehtinä miehenä ja vilpittömänä isänmaanystävänä.»
Ja huomattuaan, että rouva Roland hymyili, hän lisäsi:
»Samaa ei tunnu rouva Roland ajattelevan.»
»Oletteko tavannut kuninkaan?» kysyi tämä.
»Olen.»
»Oletteko tavannut kuningattaren?»
Dumouriez puolestaan jätti vastaamatta ja tyytyi vain hymyilemään.
Sitten sovittiin, että tavattaisiin seuraavana päivänä kello yksitoista aamulla valantekoa varten. Kansalliskokouksesta mentäisiin kuninkaan puheille.