— Kuka kolkuttaa? kysyi mestari Adam.
— Avatkaa, — vastasi ääni.
— Kenelle? kysyi vanhus.
— Ihmisraukalle, joka kuolee ennenkuin ehtii Nicoteraan, ellet armahda häntä.
— Mikä hänelle on tullut?
— Marco Brandi on murhannut hänet.
Gelsomina vavahti, mestari Adam katsoi häneen: molemmat he epäröivät.
— Avatkaa, isäni; se olen minä, — sanoi nyt muuan ääni, heikko kuin kuolevan.
— Bombarda! huudahtivat nuori tyttö ja vanhus yhtaikaa.
— Lapseni, — mutisi Babilana-muori, nousi vavisten ylös ja nojasi kaksin käsin pöytään, ettei olisi kaatunut.