— Voiko teidän korkeudeltanne milloinkaan mitään kieltää? Teidän korkeutenne tahtonee kai tulla näyttämään minulle portin.
— Ei se nyt ole tarpeellista. Metsästysretkeltä palatessamme teemme pienen mutkan, kulkemalla Porte Saint-Antoinen ohitse, ja silloin minä näytän sinulle talon.
— Vallan mainiosti, armollinen herra. Mutta mitä minun on tehtävä sille miehelle, jos hän näyttäytyy?
— Ei mitään muuta kuin seurattava häntä, kunnes saat selville kuka hän on.
— Se on hieman vaikeata. Voipa esim. tuo mies olla niin varovainen, että pysähtyykin puolitiehen ja siten keskeyttää minun tutkimukseni.
— Minä jätän koko asian sinun huostaasi menetelläksesi niinkuin parhaaksi näet.
— Teidän korkeutenne siis sallii minun toimia niinkuin toimisin itseäni varten?
— Kyllä, aivan täydellisesti.
— Minä toimin sitten niin, armollinen herra.
— Mutta tästä ei saa mainita sanaakaan meidän nuorille kavaljeereillemme.