— Ette.
— Ja kuitenkin, vaikka olosuhteet nyt kerran ovat sellaisia, että teidän on valitseminen kunniallisen ja halveksittavan aseman välillä, te mieluummin haluatte tulla Anjoun herttuan jalkavaimoksi kuin kreivi Monsoreaun puolisoksi.
— Sitä minä en sano, hyvä herra.
— Mutta tehkää sitten päätöksenne.
— Päätökseni on jo tehty.
— Tullaksenneko Monsoreaun kreivittäreksi?
— Niin, mieluummin kuin Anjoun herttuan jalkavaimoksi.
— Mieluummin kuin herttuan jalkavaimoksi! Onpa tuo vaihtoehto tosiaankin houkutteleva!
Minä en vastannut mitään.
— Hyvä niinkin, — sanoi nyt kreivi. — Minä käsitän teidät. Koettakoon Gertrud kaunein sanoin saada ne pysymään poissa tiistaihin asti, niin sittenpähän saamme nähdä.