— Lue, — sanoi hän, — koskapa epäilet ruhtinaasi sanojen todenperäisyyttä.
Bussy otti vapisevin käsin kirjeen ja luki:
'Armollinen herra. Teidän korkeutenne voi olla levollinen. Asia järjestyy hyvin helposti, sillä nuori henkilömme matkustaa tänä iltana kahdeksaksi päiväksi erään tätinsä luo, joka asuu Luden linnassa. Mitä tuon nuoren tytön ennakkoluuloihin tulee, niin vakuutan minä, että ne haihtuvat heti kun hän saa nähdä teidän korkeutenne. Sillävälin olen minä toimessa… ja vielä tänä iltana on hän oleva Beaugén linnassa.
Teidän kunink. korkeut. uskollinen palvelija
Bryant de Monsoreau.'
— No, mitäpä sanot siitä? — kysyi prinssi, kun Bussy kahdesti oli lukenut kirjeen läpi.
— Minä sanon, että teitä palvellaan hyvin, armollinen herra.
— Päinvastoin, minut on petetty.
— Olette oikeassa: minä unohdin lopputuloksen.
— Se konna! Hän on kuvitellut minulle, että tyttö olisi kuollut.