— Kun minä nyt, — jatkoi kreivi hieman epäröivällä äänellä, — olen tullut rauhoitetuksi teidän majesteettinne hyvinvointiin nähden, niin palaan minä takaisin Vincennesiin, jos niin vaaditaan, ja…
— Ei, ei, jääkää tänne. Tuo metsästysretki oli vain satunnainen päähänpisto. Saatte jäädä tänne. Minä tarvitsen ympärilläni niitä, jotka ovat minulle uskollisia, ja te itse olette nyt lisännyt niiden lukumäärää, joihin minä voin luottaa.
Monsoreau kumarsi.
— Missä paikassa teidän majesteettinne määrää minut täällä olemaan?
— Etkö lainaa häntä minulle puoleksi tunniksi? — kuiskasi Chicot kuninkaan korvaan.
— Mitä tarkoitusta varten?
— Häntä hiukan kutitellakseni. Mitä sinä siitä välität? Sinä oletkin minulle korvauksen velkaa, koskapa pakotat minun olemaan saapuvilla niin ikävässä toimituksessa kuin tämä on.
— No, vie hänet sitten.
— Minulla oli kunnia kysyä, mihin teidän majesteettinne määrää minut istumaan? — kysyi kreivi uudelleen.
— Luulin jo teille vastanneeni. Asettukaa, mihin haluatte, esimerkiksi minun kuninkaallisen tuolini taakse. Siellä on minun ystävilläni paikkansa.