Saint-Luc kumarsi kohteliaasti ja vastasi: — Tietystikin menisi herra Bussy hämilleen, niinkuin jokainen ylimys, jonka täytyi taistella neljää niin urhoollista miestä vastaan. Mutta hän pyytää ilmoittaa, ettei se olisi hänelle mitään uutta, koska sellaista kerran ennenkin on sattunut Tournellesin luona Bastiljin lähellä.
— Onko hän siis valmis taistelemaan meitä kaikkia neljää vastaan?
— On, teitä kaikkia vastaan, — vastasi Saint-Luc.
— Erikseenkö kutakin vastaan?
— Joko kutakin vastaan erikseen tahi kaikkia vastaan yht'aikaa.
Ylimykset katsahtivat toisiinsa. Quélus alotti sitten keskustelun.
— Se on herra Bussyn puolelta kauniisti tehty. Mutta, niin arvottomia kuin me olemmekin, voimme kuitenkin kukin kohdaltamme yrittää ja vuorotellen hyväksyä kreivin haasteen, ellei, mikä ehkä olisi vieläkin parempi…
Quélus katsahti ystäviinsä, jotka epäilemättä tajusivat hänen tarkoituksensa ja antoivat hänelle myöntymismerkin.
— Ellei, — jatkoi hän, — koska emme halua murhata urhoollista miestä, annettaisiin kohtalon ratkaista, kenen osalle meistä herra Bussy sattuisi joutumaan.
— Mutta, — huomautti d'Epernon, — mihin me kolme muuta jäisimme?