Tuollainen alamaisen nenäkäs selitys teki vaikutuksensa Henrikkiin. Hän oletti, ettei mies, joka puhui niin rohkeasti, ollut voinut tehdä mitään luvatonta.
— Puhukaa sitten, mutta puhukaa pian, — sanoi hän.
— Se on kutakuinkin vaikeata, sire.
— Kyllä, muutamia asioita puhutaan kierrellen kaarrellen.
— Ei, päinvastoin, sire, me käymme suoraan asiaan, — vastasi Quélus, katsahtaen palvelijaan ja Chicotiin kuin pyytääkseen, että kuningas lähettäisi ne pois.
Henrik antoi merkin, palvelija poistui, ja Chicot, avaten toisen silmänsä, virkkoi:
— Elkää välittäkö minusta mitään, hyvät herrat. Minä makaan kuin härkä.
Ja silmänsä ummistettuaan alkoi hän kaikin voimin kuorsata.
40.
Chicot herää.