Kristuksen ruumiin juhla.
Kun Monsoreau neljäkymmentäkahdeksan tuntia kestäneen kuumeen jälkeen taas pääsi jaloilleen, koetti hän urkkia selvän siitä, kuka oli hänen kunniansa riistäjä. Mutta kun hän ei saanut selville mitään, tuli hän enemmän kuin ennen vakuutetuksi Anjoun herttuan teeskentelemisestä ja tämän pahoista aikeista hänen vaimonsa suhteen.
Bussy kävi joka päivä ylihovijahtimestarin luona. Mutta saatuaan Remyn kautta tiedon Monsoreaun urkkimistoimenpiteistä, ei hän enää käynyt Dianan luona.
Chicot oli saattanut Gorenflotin luostariin. Tällöin oli ollut paljo puhetta kuninkaan jumalanpelosta, ja priori oli äärettömän kiitollinen siitä kunniasta, jota hänen majesteettinsa tahtoi osottaa luostarille vierailullaan. Se kunnia koituisi suuremmaksikin kuin alussa oli odotettu. Apotin pyynnöstä oli kuningas luvannut viettää kokonaisen päivän ja yön yksinäisyydessä heidän luostarissaan.
Chicot siis sai siitä tiedon, ja kun hänellä tiedettiin olevan suuri vaikutusvalta kuninkaaseen, kehoitettiin hänen väliin käymään Gorenflotia tervehtimässä.
Hän kävikin luostarissa useamman kerran, ja kun hänellä viittansa sisällä tavallisesti oli jokunen viinipullo, otti veli Gorenflot hänet erittäin hyvin vastaan. Hän sulkeutui kokonaisiksi tunneiksi munkkiystävänsä kanssa tämän koppiin ja kaikki luulivat hänen ottavan osaa munkin opintoihin ja rukouksiin. Yön juhlallisuuksien edellistä päivää vasten vietti hän kokonaan luostarissa. Ja siellä alkoi levitä huhu, että Gorenflot oli saanut Chicotin rupeamaan munkiksi.
Jos ken öiseen aikaan olisi kuljeksinut luostarin läheisyydessä, olisi hän kohdannut noita merkillisiä munkkeja, joista jo kertomuksemme ensi luvuissa oli puhetta ja jotka enemmän muistuttivat sotilaita kuin hengellisiä. Meidän on vielä lisättävä, että Guisen herttuain palatsissa pidettiin joka ilta neuvotteluja mitä suurimmassa salaisuudessa.
Suurena juhlapäivänä oli ilma erittäin kaunis, ja kaduille riputelluista kukista levisi ylt'yleensä ihana tuoksu. Chicot herätti Henrikin ylös jo hyvin varhain.
— Ah! — murahti Henrik, — sinä herätit minut suloisimmasta unesta, mitä milloinkaan olen nähnyt. Minä näin unta, että Quélus oli yhdellä ainoalla miekanpistolla tehnyt Antraguetin kanssa välinsä selviksi ja oli tahrannut itsensä vastustajansa verellä. Mutta nythän on jo päivä. Menkäämme rukoilemaan jumalaa, että uneni kävisi kerran toteen. Tuo minulle jouhipaitani ja ruoskani.
— Eikö hyvä aamiainen maistuisi paremmalta? — kysyi Chicot.