— Ei meille, vastasi Dantès.
— No niin, rakas Edmond, jatkoi laivanisäntä, — en enää pidätä teitä. Olette hoitanut siksi hyvin minun asioitani, että annan teille niin paljon lomaa kuin tahdotte hoitaaksenne omianne. Tarvitsetteko rahaa?
— En. Minulla on koko matkapalkkani tallella, kolmen kuukauden palkka.
— Olette säästäväinen poika, Edmond.
— Muistakaahan, että minulla on köyhä isä, herra Morrel.
— Niin, niin, tiedänhän, että olette hyvä poika. Rientäkää siis katsomaan isäänne. Minullakin on poika, ja olisin hyvin vihainen, jos joku estäisi häntä kolmen kuukauden matkan jälkeen tulemasta minua tervehtimään.
— Siis sallitte minun mennä? sanoi nuori mies kumartaen.
— Sallin, ellei teillä ole minulle mitään muuta sanottavaa.
— Ei.
— Eikö kapteeni Leclère kuollessaan jättänyt teille kirjettä minulle tuotavaksi?