— Niin, sanoi hän. — Tyrmänne neljäs seinä on ulkokäytävän puolella, se on jonkinmoinen vartijoiden kiertotie, jolla liikkuu aina sotilaita.
— Oletteko siitä varma?
— Näin sotilaan lakin ja hänen kiväärinsä pistimen ja vetäydyin niin pian kuin mahdollista pois, ettei hän näkisi minua.
— Entä sitten? kysyi Dantès.
— Huomaattehan, että teidän tyrmänne kautta on mahdoton paeta.
— Siis? kysyi nuori mies.
— Siis, sanoi vanha vanki, — tapahtukoon Jumalan tahto.
Ja suuren alistumisen ilme tuli vanhuksen kasvoille.
Dantès katseli tuota miestä, joka niin tyynesti luopui vuosikausia kestäneestä toivostaan, kummastellen ja samalla ihaillen.
— Tahdotteko nyt sanoa kuka olette? kysyi Dantès.