— Kaikki, mitä tarvitsette, on tuolla pöydällä, sanoi viinuri, osoittaen pyydettyjä esineitä.
— Tuokaa ne sitten tänne.
Viinuri otti paperin, kynän ja musteen ja laski ne lehtimajan pöydälle.
— Minä ajattelen, sanoi Caderousse ja laski kätensä paperin päälle, — että näiden avulla voi tappaa miehen varmemmin, kuin jos väijyisi häntä metsässä surmatakseen hänet! Olen aina pelännyt kynää, mustepulloa ja paperiliuskaa enemmän kuin miekkaa tai pistoolia.
— Tuo hupsu ei ole vielä niin humalassa kuin näyttää, sanoi Danglars. — Kaatakaa hänelle lisää viiniä, Fernand.
Fernand täytti Caderoussen lasin, ja juopporatti otti kätensä paperin päältä ja tarttui lasiinsa.
Katalonialainen seurasi tätä liikettä siksi, kunnes Caderousse tämän uuden ponnistuksen jälkeen laski tai oikeammin pudotti lasinsa pöydälle.
— No? jatkoi Fernand nähdessään, että Caderoussen järjen viimeiset rippeet katosivat tähän viimeiseen viinilasiin.
— No niin, sanoin siis, jatkoi Danglars, — että jos tällaisen matkan jälkeen, jonka aikana Dantès on poikennut Napoliin ja Elban saarelle, joku antaa hänet ilmi kuninkaalliselle prokuraattorille bonapartelaisena kätyrinä…
— Minä annan hänet ilmi, minä! sanoi nuori mies kiihkeästi.