— Entä sitten?
— No niin, hän on saanut kirjeen Franzilta, jossa tämä ilmoittaa kohdakkoin palaavansa.
Valentine kalpeni ja nojasi kädellään ristikkoon.
— Hyvä Jumala, jos se on totta! Mutta ei, rouva Villefort ei ilmoittaisi minulle sitä asiaa.
— Miksi ei?
— Siksi, että … en tiedä mitään varmaa … mutta minusta tuntuu, että vaikka rouva Villefort ei aivan suoraan tätä avioliittoa vastustakaan, niin ei hän sitä kuitenkaan katsele suopein silmin.
— Mutta, Valentine, kaikesta päättäen täytyy minun alkaa ihailla rouva Villefort'ia.
— Älkää pitäkö sillä kiirettä, sanoi Valentine surullisesti hymyillen.
— Mutta tehdäkseen tämän avioliiton tyhjäksi hän kenties voisi kallistaa korvansa toiselle avioliitolle.
— Älkää uskoko, Maximilien. Rouva Villefort ei ole minun sulhasiani vaan avioliittoa vastaan.