— Miksikä?
— Siksi, että ellen olekaan syntyisin paroni, minun nimeni on ainakin Danglars.
— Entä sitten?
— Jota vastoin hänen nimensä ei ole Morcerf.
— Mitä, eikö hänen nimensä olekaan Morcerf?
— Ei laisinkaan.
— Mitä sanottekaan!
— Minut on tehty paroniksi, ja siis olen paroni. Hän on itse tehnyt itsensä kreiviksi, joten hän ei siis ole mikään kreivi.
— Sehän on mahdotonta.
— Kuulkaahan, rakas kreivi, jatkoi Danglars, — herra Morcerf on ollut ystäväni tai ainakin tuttavani jo kolmekymmentä vuotta. Tiedättehän, että minä vähät välitän vaakunastani, minä kun en koskaan unohda, mistä olen syntyisin.