— Niin.
— Tuo vanki, teidän ylhäisyytenne, on mies, jonka pelkkä nimi riittää osottamaan, missä määrin hänen rehellisyyteensä voi luottaa. Hän on tehnyt itsensä syypääksi valtiopetokseen ja oli tuomittu kuolemaan.
— Ja mikä on hänen nimensä?
Rosa kätki epätoivoisella liikkeellä kasvot käsiinsä.
— Hänen nimensä on Kornelius van Baerle, ja hän on tuon konnan Kornelius de Wittin kummipoika.
Prinssi vavahti. Hänen kylmässä katseessaan välähti salama, sitten levisi kuolontyyneys hänen liikkumattomille kasvoillensa.
Hän meni Rosan luo ja kehotti häntä sormenliikkeellä poistamaan kädet kasvoiltaan.
Rosa totteli kuten henkilö, joka on magneettisen voiman alaisena.
— Voidaksenne seurata tuota miestä te siis tulitte Leideniin pyytämään minulta isällenne uuden paikan.
Rosa painoi päänsä alas ja vaipui hervotonna kokoon mumisten: