"Herra de Longueville on kuninkaallista syntyperää, madame", huomautti d'Artagnan.
"Niin", muistutti kuningatar, "mutta poika?"
"Poika, madame … kaiketikin mitä äitinsä puoliso?"
"Ja ystävänne ei pyydä mitään muuta madame de Longuevillelle?"
"Ei, madame, sillä hän olettaa, että hänen majesteettinsa kuningas armollisesti esiintyessään hänen lapsensa kummina ei äidin kirkkoonotto-tilaisuudessa anna hänelle vähäisempää lahjaa kuin viisisataatuhatta livreä, samalla luonnollisesti nimittäen isän jälleen Normandian kuvernööriksi."
"Normandian maaherruuden luulen voivani luvata", vastasi kuningatar, "mutta mitä noihin viiteensataantuhanteen livreen tulee, kardinaali vakuuttelee minulle alinomaa, että valtiorahastossa ei ole varoja."
"Me etsimme yhdessä, madame, jos teidän majesteettinne sallii, ja silloin kyllä löydämme."
"Sitten?"
"Sitten, madame?…"
"Jatkakaa."