"Eteenpäin!" käski d'Artagnan; "tässä tulee kuumat paikat."
Ja he porhalsivat tielle kuin tuulena.
"Tänne!" kirkui isännöitsijä, tallirengin rientäessä läheiseen rakennukseen.
"Varokaa surmaamasta hevosianne!" huusi d'Artagnan nauraen.
"Ampukaa!" vastasi isännöitsijä.
Salaman tavoin valaisi leimahdus tietä, ja samassa pamahti; ratsastajat kuulivat luotien viuhuvan vieritseen ilmaan.
"He ampuvat kuin palvelijat", morkkasi Portos; "paremmin paukuteltiin kardinaali de Richelieun aikana. Muistatko Crèvecoeurin maantietä, Mouston?"
"Voi, monsieur, tunnen vieläkin jumotusta oikealla puolella."
"Oletko varma siitä, että olemme heidän jäljillään, d'Artagnan?" kysyi Portos.
"Totta perhanassa! Etkö siis kuullut?"