"'Ja miekat sivallettiin päivänvaloon?' lisäsi hän.
"'Oikeastaan yön pimeyteen, monseigneur', korjasin minä.
"'No, mutta minä luulin teitä gascognelaiseksi, ystäväiseni?' jatkoi kardinaali.
"'En ole gascognelainen muulloin kuin onnistuessani, monseigneur.'
"Hän piti vastauksesta, sillä hän alkoi nauraa.
"'Se opettaa minut varustamaan kaartilaiseni paremmilla hevosilla', hän sanoi, 'sillä jos he olisivat kyenneet seuraamaan teitä ja kukin puolestaan toimineet kuten te ja teidän ystävänne, niin te olisitte saanut pidetyksi sananne ja tuonut hänet tänne elävänä tai kuolleena'."
"Kas, eihän tuo minusta näytä ollenkaan pahalta", virkahti Portos.
"Eihän kylläkään, mutta hyväinen aika, veikkonen, pääasiana on tapa, millä mikin sanotaan. On uskomatonta", keskeytti d'Artagnan puheensa, "kuinka paljon viiniä nämä korput imevät itseensä! Nehän ovat kuin sieniä. Gimblou, toinen pullo."
Tilauksen täyttämisessä noudatettiin kiirettä, joka osoitti, kuinka suurella huomaavaisuudella d'Artagnania kohdeltiin talossa. Hän pitkitti:
"Teinkin jo lähtöä, kun hän kutsui minut takaisin."