"Että minä en ollut vielä kuullut heistä, mutta sanoin aikovani syödä päivällistä kahden henkilön kanssa, jotka kenties voivat antaa minulle tietoja."
"Niinkö vastasit hänelle?" sanoi Portos, ja hänen leveille kasvoilleen levittäysi järeä hymy äärestä toiseen. "Hyvä! Ja sinä et säiky, Atos?"
"En", vastasi tämä, "Mazarinin vaanimista en pelkää."
"Sinäkö pelkäisit?" virkkoi Aramis. "Pelkäätkö siis mitään?"
"En ainakaan minkään nykyisen takia, se on kyllä totta."
"Menneisyydenkö siis?" kysyi Portos.
"Menneisyys on toista", vastasi Atos huoaten; "menneen ja tulevaisen takia."
"Oletko kenties peloissasi nuoren Raoulin tähden?" tiedusti Aramis.
"Kah", sanoi d'Artagnan, "mies ei koskaan kaadu ensimmäisessä taistelussaan."
"Eikä toisessakaan", lisäsi Aramis.