"Mitä tarkoitatte vapaalla?"
"Ettehän liene naimisissa?"
"En, en suinkaan", vastasi Atos hymyillen.
"Minä luulin, että tuo nuorukainen, niin kaunis, niin loistava ja miellyttävä…"
"Hän on kasvattini eikä edes tunne isäänsä."
"Oivallista, te olette siis aina sama hyvä Atos, aina suuri ja jalo."
"Sanokaa siis, mylord, mitä pyydätte minulta?"
"Teillä on vielä ystävinänne Portos ja Aramis?"
"Ja lisätkää d'Artagnan, mylord. Me neljä olemme yhäti ystävyksiä, toisiimme yhtä hartaasti kiintyneitä kuin ennenkin; mutta kun on kysymys kardinaalin palvelemisesta tai vastustamisesta, Mazarinin tai frondelaisten kannattamisesta, silloin on meitä ainoastaan kaksi."
"Herra Aramis on siis d'Artagnanin kannalla?" kysyi loordi Winter.