"Madame, olen antanut sanani", vastasi marski.
"Mitä se merkitsee?…"
"Että minun on mentävä takaisin, ellette vangituta minua."
Itävallan Annan silmät salamoitsivat.
"Oh, jos asia siitä riippuu, monsieur", virkkoi hän, "niin olen pidätyttänyt isoisempiakin. Guitaut!"
Mazarin kiirehti esiin.
"Madame", hän sanoi, "jos minäkin vuorostani uskaltaisin antaa teille neuvon…"
"Kuuluisiko sekin, että luovuttaisin Brousselin, monsieur? Siinä tapauksessa on teidän turha vaivautua."
"Ei", vastasi Mazarin, "vaikka se neuvo kenties olisi yhtä hyvä kuin mikään muukaan."
"Mitä siis esitätte?"