"Se on tapanani, kun haastan itsekseni, monseigneur."
"Hyväksytte siis matkan?"
"En hyväksy enkä paheksu, monseigneur; odotan määräyksiänne."
"Hyvä. Teidät siis olen valinnut viemään kuninkaan ja kuningattaren Saint-Germainiin."
— Siinäpä lurjus kerrassaan! — tuumi d'Artagnan itsekseen.
"Näettehän", jatkoi Mazarin huomatessaan d'Artagnanin umpimielisyyden, "että valtion menestys joutuu teidän huostaanne, kuten jo sanoin."
"Kyllä, monseigneur, ja tunnen täydellisesti sen luottamustoimen vastuun."
"Otatte kuitenkin vastaan?"
"Otan aina vastaan."
"Katsotte hankkeen mahdolliseksi?"