Kersantti alkoi nauraa.
"Avatkaa portti", hän käski; "tiedän kulkijat."
Sitten hän lähestyi alaslaskettua suojustinta.
"Toivotan onnea, monseigneur!" hän virkkoi.
"Teitä ajattelematonta!" sanoi d'Artagnan; "toimitatte minulle potkut."
Tulliportti kirskui saranoillaan, ja nähdessään tien olevan auki huitaisi d'Artagnan hevosia, jotka porhalsivat vinhaan raviin.
Viittä minuuttia myöhemmin tavoitettiin kardinaalin vaunut.
"Mousqueton", huusi d'Artagnan, "päästä auki hänen majesteettinsa vaunujen suojustimet!"
"Hän siellä on", sanoi Portos.
"Ajurina!" huudahti Mazarin.