Se oli tosiaan Mordaunt.
D'Artagnan syöksyi ulos.
Portos tahtoi saattaa häntä.
"Jää tänne", käski d'Artagnan, "äläkä tule ennen kuin kuulet minun rummuttavan sormillani ovea."
YHDESSEITSEMÄTTÄ LUKU
Herra armahda!
Saapuessaan talon edustalle Mordaunt näki d'Artagnanin seisovan ovella ja sotamiesten loikovan aseineen siellä täällä puutarhan nurmikolla.
"Hei!" huusi hän kiireisen vauhdin tukahduttamalla äänellä, "ovatko vangit vielä täällä?"
"Kyllä, sir", vastasi kersantti nousten joutuisasti seisaalle miestensä kanssa, ja kaikki tekivät rivakasti kunniaa.
"Hyvä! Neljä miestä ottamaan heidät viedäkseen heti minun asuntooni!"