— Ah, ei! — huokasi haavoitettu.
— Kuume siis palaa?
— Voi, niin, entistä kauheampana.
— Havard rukka, — jatkoi hän, — Havard-rukka, hänelle on vaimo ja lapsia! — Poloisen silmät täyttyivät kyynelillä.
— Täytyykö hänen vaimonsa jäädä leskeksi ja hänen lastensa orvoiksi? — kysyi Balsamo.
— Odottakaa, odottakaa! — Hän pani kätensä ristiin. — Ei, ei. — virkkoi hän sitten. Hänen kasvonsa kirkastuivat ylevästä uskosta. — Ei, hänen vaimonsa ja lapsensa ovat niin paljon rukoilleet, että he ovat löytäneet armon Jumalan edessä.
— Hän siis paranee?
— Paranee.
— Te kuulette, messieurs, — sanoi Balsamo, — hän paranee.
— Kysykää häneltä, kuinka monessa päivässä, — virkkoi Marat.