"Anteeksi, madame, sitä en ihmettele, että teille on annettu tuo summa. Päinvastoin te ansaitsette hyväntekeväisten ihmisten harrasta huolenpitoa, ja sukuperänne velvoittaa heitä olemaan teille avuksi. Minua ihmetyttää vain se toimiala, jonka sanoitte tuella naisella olevan. Armeliaisuuslaitosten johtajattaret eivät tavallisesti anna niin suuria almuja. Voisitteko, kreivitär, kuvailla hänen ulkomuotoaan?"
"Tuskinpa, monseigneur", vastasi Jeanne kiihoittaakseen toisen uteliaisuutta.
"Kuinka niin? Tapasittehan hänet!"
"Tapasin kyllä. Mutta kun hän arvatenkin tahtoi pysyä tuntematonna, kätki hän kasvonsa, vetäen huppukauluksen alas otsalle. Sitäpaitsi hän oli kääriytynyt turkiksiin. Kuitenkin…"
Kreivitär oli muistelevinaan.
"Kuitenkin?" toisti kardinaali.
"Luulin huomaavani… mutta en väitä varmasti…"
"Mitä huomasitte?"
"Siniset silmät."
"Millainen oli suu?"