"Mutta mehän unohdamme…"
"Mitä?"
"Sen henkilön, jonka puoleen olisi pitänyt ihan ensiksi kääntyä."
"Ketä te tarkoitatte, monseigneur?"
"Armonosoitusten jakajaa, sitä, joka ei koskaan ole evännyt ansaittua apua, kuningatarta."
"Olisiko pitänyt pyytää kuningattarelta?"
"Olisi. Oletteko nähnyt hänet?"
"En koskaan", vastasi Jeanne täysin vilpittömästi.
"Ettekö ole milloinkaan jättänyt kuningattarelle itselleen anomuksia?"
"En koskaan."