"Lähetystön sihteeri, teidän ylhäisyytenne nöyrin palvelija."
"Hyvä on. Kuinka huonosti te puhutte meidän kieltämme, hyvä sihteeri! Mistä täällä astutaan sisään?"
"Tästä, monseigneur, tästä!"
"Ikävä vastaanotto", mutisi hänen ylhäisyytensä don Manuel, arvokkaasti nojaten kamaripalvelijaansa ja yksityissihteeriinsä.
"Suokoon teidän ylhäisyytenne anteeksi", sanoi lähetystön sihteeri mongertaen portugalinkieltä, "mutta teidän ylhäisyytenne kuriiri saapui vasta kello kahden aikaan päivällä ilmoittamaan tulostanne. Olin sillä hetkellä poissa, lähetystön asioilla. Heti palattuani sain teidän ylhäisyytenne kirjeen. Ei ole ehditty muuta kuin avata huoneet, joissa nyt sytytetään valoa."
"Hyvä, hyvä!"
"Minulle tuottaa erityistä iloa nähdä uusi lähettiläämme omassa persoonassaan."
"Hiljaa! Ei kannata levittää tietoa ennenkuin Lissabonista on saatu uusia määräyksiä. Pyydän teitä, monsieur, saattamaan minut makuuhuoneeseeni, sillä aivan näännyn väsymyksestä. Voitte sitten kääntyä yksityissihteerini puoleen, hän ilmoittaa teille määräykseni."
Sihteeri kumarsi kunnioittavasti Beausirelle, joka vastasi ystävällisellä nyökkäyksellä ja sanoi ivallisen kohteliaasti:
"Puhukaa ranskaa, monsieur, se on teille mukavampaa, ja minulle myös."