"Millä voin teitä palvella, monsieur?" kysyi Reteau hieman arastellen, kuten hänen tapansa oli pulmallisina hetkinä.
Ja kun tällaiset hetket eivät olleet harvinaisia, arasteli Reteau siis usein.
"Oletteko herra Reteau?" kysyi vieras.
"Minä se olen."
"Joka pitää salanimeä de Vilette?"
"Niin juuri."
"Kirjoitatte kyhäelmiä?"
"Olette oikeassa, monsieur."
"Oletteko tämän kyhäelmän laatija?" jatkoi vieras tyynesti, vetäen taskustaan vielä tuoreen numeron tämänpäiväistä lehteä.
"Olen se julkaisija, vaikken laatija", vastasi Reteau.