"Voisitte samalla kutsuttaa tänne myös Laurentin, sen portinvartijan, joka on siellä vesiallasten puolella. Kaiketi hänkin todistaa. Itsehän minä sen aseen teille taoin, pikku käly; älkää sitä käyttäkö minua vastaan."
"Voi!" huusi kuningatar vimmoissaan. "Voi, kun ei uskota!"
"Uskoisin, jollette niin kovin suuttuisi. Mutta kuinka se nyt on mahdollista? Jos myönnynkin siihen, mitä tahdotte, niin tulee toisia, jotka eivät myönny."
"Toisia? Keitä toisia?"
"Tietysti ne, jotka teidät näkivät."
"Tämäpä on kerrassaan ihmeellistä! On siis useampia, jotka ovat minut nähneet. Mainitkaa!"
"Heti… Filip de Taverney, onko hän täällä?"
"Minun veljeni!" huudahti Andrée.
"Hän oli siellä, hyvä neiti", vastasi prinssi. "Tahdotteko, että häntä kuulustellaan, käly?"
"Sitä tahdon nimenomaan."